Yksi hyvän romaanikirjallisuuden ihmeistä on se hetki kun huomaa että jokin kirja on tullut todeksi, että se on pystynyt kuvaamaan jonkun tilanteen niin osuvasti että se myöhemmin tapahtuu, mutatis mutandis, todistaen kirjoittajan kuvan ihmisistä oikeaksi. Näin on käynyt William Goldingin kirjalle Kärpästen herra (1954, Lord of the Flies)
Kirjassa joukko koulupoikia haaksirikkoutuu autiolle saarelle, ja aikuisten poissa ollessa joukon dynamiikka vähitellen luisuu kohti kaaosta ja väkivaltaa, jonkinlaista protofasismia.
Ensin kaikkien yhteiskunnan vaivalloisten sääntöjen ja periaatteiden hylkääminen on hauskaa, ikään kuin lasten kosto aikuisille. Sitten joukon johtoon vähitellen nousevat häikäilemättömimmät, joita jotkut ihailevat ja loput pelkäävät, ja joita yhteistä etua ja tasa-arvoa hakeva yhteiskunta on aina ärsyttänyt. Nämä ovat minä-minä-miehiä ja -naisia, joiden mielestä voimakkaimmalle kuuluu kaikki.
Alkaa toisinajattelijoiden, eli järjestäytyneen yhteiskunnan kannattajien vaino, joka lopuksi johtaa verenvuodatukseen. Kehitystä tukee sumean uskonnollisuuden nousu, barbaarinen mystiikka, jossa veri ja lunastus ja eläimelliset laumavaistot nostetaan hyveeksi jonka takana häälyy jokin epämääräinen jumaluuskuvitelma.
Lopulta halllitsee voimakkaiden mielivalta, täydellinen itsekkyys, sivistyksen vastakohta.
Ei voi muuta kuin ihailla William Goldingin tarkkanäköisyyttä, kun näkee miten tämä kehitys on juuri nyt, historian silmien edessä, tapahtumassa Yhdysvalloissa. Trumpin valtaannoususta on odotetusti tullut Yhdysvaltain historian Kärpästen herra -hetki.
Uusi presidentti suoltaa päivässä useita kymmeniä päätöksiä, joista useimmat ovat lainvastaisia, eivät kuulu presidentin valtaoikeuksien piiriin. Hän pakottaa valionhallinnon toteuttamaan niitä erottamalla pullikoijat.
Päätöksiä vastaan nostetaan solkena oikeusjuttuja pääkaupungin ulkopuolella, sillä osavaltioiden tuomareita Trump ei pysty erottamaan. Mutta oikeuslaitos on tukossa näistä jutuista ja niiden ratkaiseminen kestää parhaassa tapauksessa kuukausia, monesti vuosia, ja koko ajan Trumpin agenda käytännössä toteutuu ja yhteiskunta luisuu kohti kaaosta.
Sadat tuhannet valtion työntekijät ovat saaneet tai saamassa potkut, sosiaaliturva loppuu miljoonilta, vaivoin taistellut naisten oikeudet omaan ruumiiseensa kumotaan, etninen tasa-arvo valtionhalllinnossa on muisto vain, ja kaikki valkoisen heteronormaaliuden ulkopuolinen muuttuu taas vainotuksi.
Esimerkiksi tiedehallinto on saanut satojen kiellettyjen ”woke-sanojen” listan ja määräyksen että kaikki tutkimusrahoitushakemukset, joissa jokin niistä sanoista mainitaan, on hylättävä automaattisesti. Sanojen joukossa on mm. ”ilmastomuutos”, ”sukupuolten tasa-arvo”, ”LGBT”, jne. Kirjoja joissa nämä sanat mainitaan, poistetaan julkisista kirjastoista ja kouluista ja poltetaan. Kaikkiin julkisen hallinnon rahoittamiin kouluihin tulee taas raamattutunteja, sillä Trumpin taustajoukkoiihin kuuluvat monet maailmanloppua saarnaavat kirkot. Niissä Trump nähdään Kristuksen lähettiläänä, joka valmistelee Harmageddonia. Eräs kristillinen johtaja jopa esitti ilmeisen vakavissaan että Raamatun evankeliumeihin pitäisi lisätä Trumpin kirja.
Tilanteesta ei pysy kärryillä seuraamalla suomalaisia uutisvälineitä, joissa Amerikan historian toista vallankumousta seurataan ikään kuin se olisi normaalia poliittista elämää. Ei se ole. Se saattaa olla Rooman tuhoon verrattava sivilisaatiokriisi, joka muuttaa koko globaalista pelikenttää.
Tätä kaikkea olisi vaikea edes kuvitella. Jos joku olisi kirjoittanut sellaisen romaanin, sitä olisi pidetty liian absurdina. Mutta se todella tapahtuu juuri nyt. Aivan kuten Goldingin kirjassa. Trump on nyt kärpästensä herra, jolleivät kärpäset nouse kapinaan.
Trump on historian mittakaavassa merkittävä konna, mutta kuitenkin hän on vain oire syvemmästä kriisistä. Amerikkalaisen yhteiskunnan kiiltokuvapinnan takana on koko ajan piiileskellyt vahvoja sosiaalisia, etnisiä, uskonnollisia, ja taloudellisia ristiriitoja, jotka ovat hiljalleen vain kasvaneet vuosikymmenen mittaan. Niiden oli pakko purkautua joskus.
Nyt se tapahtuu, ja vaikka Trumpin valta kaatuisikin, tilanne ei välttämättä olennaisesti korjaannu, sillä eivät Trumpia kannattaneet ihmiset katoa minnekään. Fasismille ja diktatuurille on kaikkialla aina kysyntää, sillä se elää epämääräisestä katkeruudesta, ja sitä kaikkialla riittää. Suomessakin se pesii monen eduskuntapuolueen eteismaton alla vaikkei se kaikkina aikoina uskallakaan rehellisesti nostaa päätään esiin.
Nobelisti Golding (1911-1993) oli britti ja tuskin ajatteli Amerikkaa kirjoittaessaan kirjaansa. Hän ylipäänsä tutki teoksessaan ihmisluontoa, eikä pelännyt nähdä sen pimeääkään puolta. Jos häneltä jotain haluaa oppia, niin ehkä tämän:
Sivistys ja sivilisaatio eivät ole itsestäänselviä, vaan niitä on vaalittava ja kehitettävä. Sivistyksen vastaiset pyrkimykset eivät ole vaarattomia, ja jos niiden päätä ei murskata, ne sikiävät kosteissa hämärissä nurkissa ja voivat sieltä noustessaan yllättää varomattomat.
