Rakkaudesta
Kun rakkaus kutsuu, seuratkaa häntä,
vaikka hänen tiensä ovat vaikeat ja jyrkät.
Ja kun hän kietoo siipensä teidän ympärillenne, antautukaa hänelle,
vaikka hänen sulkiinsa kätketty nuoli voi haavoittaa teitä.
Ja kun hän puhuu teille, uskokaa häntä,
vaikka hänen äänensä voi murskata teidän unelmanne
niin kuin pohjoistuuli autioittaa puutarhat.
Sillä kruunatessaan rakkaus naulitsee teidät ristille.
Kasvattaessaan teitä hän leikkaa teistä pois kuolleet oksat.
Ja samalla kun hyväilee teidän herkimpiä latvaoksianne,
hän ravistaa teidän juurenne irti maasta.
Lyhteeksi hän kerää teidät ja pui alastomaksi.
Seuloo pois akanat ja jauhaa teistä valkoista viljaa.
Hän vaivaa teidät notkeaksi taikinaksi
ja paistaa pyhässä tulessaan pyhän leivän Jumalan pyhään juhlaan.
Kaiken tämän rakkaus tekee teille jotta te tietäisitte sydämenne salaisuudet
ja se muuttaisi teidät osaksi elämän sydäntä...
(Ote Kahlil Gibranin runosta ”Rakkaudesta” teoksessa Profeetta)
Lisää Gibranista, ks. Ilmaiset kirjat
